”Miksi ei vain voida ostaa suoraan ja pelkästään oman kunnan yrittäjiltä palveluita?”

Julkiset hankinnat herättävät paljon keskustelua ja kysymyksiä. Kunnat eivät varmasti osta kiusallaan muiden kuntien yrittäjiltä palveluita, oman kunnan alueen yrittäjien sijaan, vaan julkisia hankintoja ohjaa hankintalaki, jota kuntien tulee noudattaa. Mutta kuntien tulee myös osata toteuttaa julkiset hankinnat oikein. Otetaanpa esimerkki, joka yleensä herättää paljon keskustelua niin kuntalaisissa kuin viranhaltijoissa sekä luottamushenkilöissä.

”Tarjouskilpailumme voitti vieraspaikkakuntalainen yritys ja oman kuntamme yritystä ei valittu. Voimmeko järjestää uuden tarjouskilpailun ja muokata tarjouspyyntöä siten, että oman kunnan yritys voittaa?”

  • Tarjouskilpailun voi toteuttaa uudestaan, mutta vain perustelluista syistä. Hankintalain mukaan se ei ole perusteltu syy, että tarjouskilpailua ei voittanut se yritys, jonka kunta tai kuntalaiset olisivat halunneet. Hankintalain mukaan kunta ei myöskään saa suosia tai syrjiä oman alueen yrityksiä eikä myöskään muiden kuntien alueen yrityksiä.
  • Tarjouskilpailun soveltuvuusvaatimukset, vähimmäisvaatimukset sekä pisteytettävät vertailukriteerit eivät saa suosia tai syrjiä tarjoajia, vaan niiden tulee olla yhdenvertaiset sekä liittyä hankinnan kohteeseen (FINLEX). Jos hankinnan kohteena on vaikkapa uuden sairaalan rakennusurakka, niin lain mukaan tarjoavalta yritykseltä voidaan edellyttää tiettyä liikevaihtoa ja vaikkapa hankinnan kohteeseen liittyvää useampaa vastaavanlaista referenssiä. Hankintalain mukaan tarjoavalla yrityksellä ei myöskään saa olla verovelkaa tai jos on, niin siitä pitää olla maksusuunnitelma verottajan kanssa. Myöskään tarjoavan yrityksen päättäjillä tai yrityksellä itsellään ei saa olla voimassaolevia tuomioita ja esimerkiksi kaikki lakisääteiset työnantajamaksut ja velvoitteet tulee olla hoidettuna. Laki edellyttää myös monia muita soveltuvuuden vaatimuksia tarjoavalle yritykselle (ESPD -lomake).
  • Soveltuvuusvaatimukset koskettavat siis tarjoavaa yritystä ja niillä varmistetaan, että tarjoava yritys on ns. ”oikeustoimikelpoinen” ja kykenee toteuttamaan hankinnan kohteena olevan kokonaisuuden. Elleivät soveltuvuusvaatimukset täyty, tarjoava yritys suljetaan tarjouskilpailusta pois.
  • Kun käsitellään varsinaista hankinnan kohdetta, puhutaan vähimmäisvaatimuksista ja ne joko täyttyvät tai eivät täyty ja elleivät ne täyty, tarjoavan yrityksen tarjous hylätään. Yhtenä vähimmäisvaatimuksena voidaan esimerkiksi edellyttää nimetyn työmaajohtajan omaavan tietyn kokemuksen vuosissa, tietyn koulutuksen/tutkinnon ja vaikkapa useamman referenssin vastaavanlaisista sairaalan rakennusurakoista (tässä viitataan edellisen kohdan sairaalan rakennusurakan esimerkkiin). Vähimmäisvaatimuksina voidaan edellyttää myös vaikkapa sellaisia työmaakoneita, joiden päästöluokitukset ovat tietyllä tasolla. Vähimmäisvaatimukset tarkoittavat siis käytännössä sitä, että laatua edellytetään ja laadulle tulee olla aina selkeät mittarit.

Tarjousten laadun pisteytys?

Yrityksille voidaan toki antaa tarjouskilpailussa lisäpisteitä vaikkapa siitä, että nimetyllä työmaajohtalla onkin referenssejä enemmän kuin vähimmäisvaatimuksessa edellytettiin. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna seuraavaa: ”vähimmäisvaatimuksena on kolme referenssiä vastaavanlaisista sairaalaurakoista ja jos vastaavanlaisia referenssejä on enemmän kuin kolme, saa kyseinen tarjous viisi lisäpistettä”. Lisäpisteitä voidaan antaa myös, jos työmaakoneiden päästöluokitukset ovatkin paremmat kuin vähimmäisvaatimukset.

Paikallistuntemuksesta voidaan antaa myös tietyissä määrin lisäpisteitä, mutta lisäpisteitä ei voi antaa siitä, että yritys on paikallinen. Paikallistuntemuksen pisteytys ei myöskään voi ratkaista koko tarjouskilpailua, vaan siitä voi saada vain lisäpisteitä lopulliseen vertailuun. Paikallistuntemuksen huomioiminen ja hyödyntäminen voisi tulla kyseeseen mahdollisesti erilaisten kuljetuspalveluiden toteuttamisessa – esim. potilaskuljetuksissa tms. Kun julkisten hankintojen yhteydessä puhutaan paikallisuuden hyödyntämisestä (HUOM! hyödyntämisestä, ei suosimisesta), usein nousee esille kuntien elintarvikehankinnat. Kuntien elintarvikehankintojen tarjouspyynnössä ei voida edellyttää, että peruna on viljelty paikkakunnalla (koska kyseinen vaatimus syrjii muiden kuntien perunan viljelijöitä), mutta tarjouspyynnössä voidaan edellyttää tai antaa vaikkapa lisäpisteitä, jos perunan matka pellolta keskuskeittiöön kestää vain tietyn ajan, jolla varmistetaan tuoreuslaatu. Voidaan myös edellyttää tiettyä perunalajiketta. Lisäksi isoja hankintakokonaisuuksia voidaan jakaa osiin siten, että esim. pienemmät yritykset voivat tarjota vain yhtä osakokonaisuutta.

On hyvä muistaa, että jos vaaditaan laatua, niin laatua tulee voida mitata, koska muuten laatua on käytännössä mahdoton pisteyttää tai arvioida ja verrata muihin tarjouksiin. Hankintalaki myöskin edellyttää, että tarjouspyynnön vertailukriteerit ovat yksiselitteiset ja laadittu siten, että käytännössä jokainen tarjoaja kykenee pisteyttämään oman tarjouksensa. Tarjouspyynnössä ei voi olla pisteytettävänä vertailukriteerinä esimerkiksi seuraavanlaista: ”paras kaukoputki saa enimmäispistemäärän”. Mutta seuraavanlainen voi olla: ”enimmäispistemäärän saa kaukoputki, jonka tarkkuus on 0,001 kaarisekunttia.”. Jälkimmäinen on hyvin selkeä sekä mitattavissa oleva, koska jokainen tarjoaja tiedostaa mitä tarkoitetaan kaarisekunnilla, kun puhutaan kaukoputkien tarkkuudesta. Ed.mainittu esimerkki voidaan muotoilla tarjouspyyntöön vaikka siten, että enimmäispistemäärä on 10 p ja seuraavaksi tarkin kaukoputki saa 8 p ja kolmanneksi tarkin kaukoputki saa 6 p jne. Samaa periaatetta voidaan hyödyntää paikallisliikenteen liikennöitsijän linja-autojen päästövertailussa.

Hankintalaki

Julkisten hankintayksiköiden (kunnat, kaupungit, sairaanhoitopiirit, valtion liikelaitokset jne.) tulee kilpailuttaa hankintansa julkisen hankintalain mukaan, noudattaen yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden, avoimuuden sekä suhteellisuuden periaatteita. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että julkiset hankinnat tulee kilpailuttaa avoimesti ja tarjouspyynnöt tulee julkaista julkisesti HILMA -kanavassa. Kilpailuttamisvelvoite koskettaa lähtökohtaisesti kansallisen kynnysarvon sekä EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja (Kynnysarvot). Pienhankintoihin ei sovelleta hankintalakia ja tämä tarkoittaa tiivistettynä sitä, että pienhankintojen tarjouspyyntöä ei tarvitse julkaista HILMA -kanavassa avoimesti ja julkisesti, vaan hankintayksikkö voi pyytää tarjoukset haluamiltaan tarjoajilta (suositeltavaa on pyytää tarjoukset 3-5 yritykseltä), mutta pienhankintojen tarjoukset tulee kuitenkin vertailla ja arvioida sekä pisteyttää aivan samoin menetelmin kuin kansalliset ja EU-hankinnat. Täältä voi lukea aiheesta lisää: ”julkiset hankinnat”.

Miksi ei siis vain voida ostaa suoraan palveluita oman kunnan yrittäjiltä? Tottakai voidaan! Mutta siinä tulee noudattaa hankintalakia (pienhankintojen osalta tulee noudattaa julkisten hankintojen periaatteita) ja oman kunnan yrittäjien tulee täyttää kunnan tarjouspyyntöjen mukaiset kriteerit. Kunnan tarjouspyynnöt tulee myös laatia julkisten hankintojen periaatteiden mukaisesti, jolloin on mahdollista saada hyviä ja laadukkaita tarjouksia. Hankintalain sallimat markkinavuoropuhelut ovat hyvä työkalu tässä. Oman kunnan tarjouskilpailuihin voi käytännössä osallistua yritys mistä vain (hankintalaki ja kynnysarvot huomioiden toki) ja jos kyseisellä yrityksellä on laadukkaampi tarjous, kun oman kunnan yrittäjällä, niin se todennäköisesti voittaa tarjouskilpailun ja se on hankintalain mukaan oikein. Kun julkisten hankintojen tarjouskilpailujen tarjouksia arvioidaan ja pisteytetään, ei kenenkään mielipiteillä ole väliä – ei viranhaltijoiden, ei luottamushenkilöiden eikä kuntalaisten. Ainoastaan hankintalain mukaisilla tarjouspyynnön vaatimuksilla on merkitystä sekä sillä, että tarjoukset täyttävät kyseiset vaatimukset. Tässä taas kunnan tulee olla tarkkana ja laatia tarjouspyynnöt selkeästi.

Ota yhteyttä Novicen Anttiin, niin jutellaan lisää!

Ps. Aikaisempi kirjoituksemme julkaistiin sosiaalisessamediassa, 8.18.2021

”#JulkisetHankinnat

Viime aikoina monet kuntalaiset ja myös media ovat pohtineet miksi kunnat/kaupungit/sairaanhoitopiirit/jne. ostavat vain halvinta? Miksi laatua ei osteta? Miksi laatua ei seurata? Miksi sopimuskauden aikaista työtä ei seurata?

Väitämme, että jokainen kunta haluaa ostaa laatua ja varmistua laadukkaan palvelun tarjoamisesta asukkailleen. Moni kunta kamppailee samojen inhimillisten asioiden parissa kuin jokainen kuntalainenkin: aikataulu- ja resurssihaasteiden parissa sekä siinä kuinka sanoittaa, mitoittaa ja toteuttaa laadukkaiden palveluiden vaatimukset tarjouspyyntöihin?

  • Ennakointi
  • suunnittelu
  • valmistelu ja markkinavuoropuhelut kunnan ja potentiaalisten tarjoajien kesken mahdollistavat hyvät lähtökohdat onnistuneelle hankinnalle sekä selkeille tarjouspyynnöille ja laadukkaille tarjouksille. 

LAATUA voidaan ja pitääkin edellyttää julkisissa hankinnoissa. Jos hinta on ainoa vertailtava kriteeri, niin silloin lain mukaan halvin tarjous saa eniten pisteitä ja kunnan on valittava kyseinen tarjous (vähimmäisvaatimukset tulee tietenkin täyttyä myös). 

  • Laatu voidaan myös asettaa vertailtavaksi ja pisteytettäväksi kriteeriksi, hinnan ohella.
  • Laatu voidaan sisällyttää palvelulupaukseen (jolloin tarjoavan yrityksen täytyy sitoutua esim. oikeanlaiseen hoitajamitoitukseen, sisäilmaongelmattomaan uuteen kouluun jne.)
  • Laatuvaatimukset voidaan sisällyttää suoraan soveltuvuusvaatimuksiin, joita vaaditaan tarjoavalta yritykseltä. Lisäksi ne voidaan myös sisällyttää hankinnan ehdottomiin vaatimuksiin ja sopimusehtoihin.

Summasummarum: Havaintojemme ja kokemuksemme perusteella ne julkiset hankinnat, joissa on toteutettu hankintalain sallima avoin markkinavuoropuhelu viranhaltijoiden ja potentiaalisten tarjoajien kesken, on mahdollistanut laadukkaan lopputuloksen. Edellytyksenä on tietenkin ollut vuorovaikutteisuus sekä molemminpuolinen halukkuus ja kyvykkyys toteuttaa paras mahdollinen lopputulos.

ELY-keskusten tarjoamat yritysten kehittämispalvelut ovat työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kehitettyjä, pk-yritysten tarpeisiin luotuja palveluja, joilla tuetaan yritysten uudistumista, kasvua, kehittymistä, työllistämistä sekä innovaatioiden kaupallistamista. Palveluilla myös autetaan pk-yrityksiä varautumaan toimintaympäristöstä tai yrityksen sisäisistä tekijöistä johtuviin muutos- ja murrostilanteisiin. Yritysten kehittämispalvelut antavat pk-yrityksille hyvät eväät eteenpäin.

Yritysten liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen strategisen suunnittelun rooli on viime aikoina kasvanut merkittävästi ja samalla kyvykkyys uudistumiseen on vahvistunut. Novice on päässyt auttamaan lukuisia yrityksiä kasvun, kansainvälistymisen sekä innovaatioiden strategisessa suunnittelussa ja näiden kokonaisuuksien kehitystä tukemaan Novice on valittu ELY-keskuksen kehittämispalveluiden palveluntarjoajaksi puitesopimuskaudelle 2021-2022. Yritysten on mahdollista saada Novicelta kehittämispalveluita analyysiin, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä innovaatioiden kaupallistamiseen. Analyysi palvelun hinnasta 80 % maksaa ELY-keskus ja 20 % yritys. Konsultointi-palvelun hinnasta 75 % maksaa ELY-keskus ja 25 % yritys.  ELY-keskuksen sivuilta löydät tarkemmat tiedot, kuinka voit hakea kyseisiä palveluita yrityksellesi. ELY-keskuksen sivut: Yritysten kehittämispalvelut ja Näin haet palveluihin.

  • Analyysissa kartoitetaan kokonaisvaltaisesti yrityksesi liiketoiminnan nykytila ja kirkastetaan sen kilpailuedut. Saat yrityksellesi konkreettisen kehittämissuunnitelman, jossa määritellään tavoitteet, kehittämiskohteet ja tarvittavat toimenpiteet 2–3 vuodeksi eteenpäin. Analyysin jälkeen yrityksesi voi hyödyntää ELY-keskuksen Konsultointi-palveluita tai muita yrityspalveluita. Analyysipalvelu on tarkoitettu toimintansa vakiinnuttaneille pk-yrityksille, jotka haluavat kehittyä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Yritys voi olla esimerkiksi hakemassa kasvua kotimaassa tai kansainvälisesti, tehostamassa toimintaansa tai suunnittelemassa omistajanvaihdosta. Analyysin kesto on tavallisesti yhden päivän ja palvelun hinta on 1300 € + alv 24 %/pvä, josta yrityksen osuus on 260 € + alv 24 %/pvä ja ELY-keskuksen osuus 1040 € + alv 24 %/pvä. Joissain tapauksissa palvelu voidaan myöntää kahdeksi päiväksi.

  • Kasvun ja kansainvälistymisen konsultoinnissa saat käsityksen yrityksesi liiketoiminnan strategisesta kokonaistilanteesta ja suunnitelman, miten kasvu, kansainvälistyminen tai muutos toteutetaan kannattavasti ja hallitusti. Myös talouden strategiseen suunnitteluun ja ennakointiin perehdytään kattavasti. Yrityksesi tarpeista riippuen on mahdollista myös tehdä esimerkiksi konkreettinen kasvu- tai kansainvälistymisstrategia tai taloussuunnitelma. Kasvun ja kansainvälistymisen palvelu sopii toimintansa vakiinnuttaneille pk-yrityksille, joilla on edellytykset kannattavaan toimintaan ja jotka haluavat kasvaa, kansainvälistyä tai uudistua. Konsultoinnin kesto on 2–5 päivää kerrallaan ja palvelun hinta on 1300 € + alv 24 %/pvä, josta yrityksen osuus on 325 € + alv 24 %/pvä ja ELY-keskuksen osuus 975 € + alv 24 %/pvä. Konsultointia voi saada korkeintaan 15 päivää kolmen vuoden aikana.

  • Innovaatioiden kaupallistamisen konsultoinnissa muutetaan innovaatio menestyväksi liiketoiminnaksi. Selvitämme yhdessä esimerkiksi innovaation suojaamista, IPR-strategiaa tai patentointia ja kehitämme sen markkinakelpoisuutta. Konsultoinnissa voidaan myös uudistaa nykyistä tuotetta tai palvelua muuttuneeseen toimintaympäristöön tai markkinatilanteeseen sopivammaksi. Innovaatioiden kaupallistamisen konsultointipalvelu sopii pk-yrityksille, jotka hakevat innovatiivisella tuotteella tai palvelulla kasvua kotimaassa tai kansainvälisesti. Yritys voi olla toimintansa vakiinnuttanut tai vasta käynnistänyt, ja sillä on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Konsultoinnin kesto on 2–5 päivää kerrallaan ja palvelun hinta on 1300 € + alv 24 %/pvä, josta yrityksen osuus on 325 € + alv 24 %/pvä ja ELY-keskuksen osuus 975 € + alv 24 %/pvä. Konsultointia voi saada korkeintaan 15 päivää kolmen vuoden aikana.

Ota yhteyttä Novicen Anttiin, niin jutellaan lisää!

Kuusi kuukautta yrittäjyyttä takana – tai hienommin sanottuna ”kuusi kuukautta osakeyhtiön toimitusjohtajan arkea takana”. Mitä tässä ajassa voi muka oppia saati saavuttaa?! 3min luku, niin tiedät.

Tulen yrittäjäsuvusta, jossa isovanhempani, sedät ja tädit sekä omat vanhempani ovat olleet tai ovat edelleen yrittäjiä ja jotenkin aina on tuntunut, että oma polkuni on yrittäjyys. Ensimmäisen liiketoimintasuunnitelmani tein kumminkin ”vasta” neljä vuotta sitten. Ja vuonna 2017, 191-päivän maailmanympärimatkan aikana Australiassa, yhdessä pikkukylässä istahdin joen varrelle ja kirjoitin sen lopulliseen muotoon. Nimeä olin miettinyt ja pallotellut vuosia ja lopulta Sir Richard Bransonin Virgin -brändin innoittamana nimesin tulevan osakeyhtiöni ”Noviceksi” – ”aloittelijaksi, keltanokaksi”. Novicen logosta on myös löydettävissä kyseiset elementit.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana työurani ja elämäni ovat vieneet minua yliopistomaailman sekä kansainvälisen konepajateollisuuden ja elinkeinoyhtiön kautta aina sinne ed.mainitulle 191-päivän maailmanympärimatkalle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kerkesin nähdä kansainvälistä liiketoimintaa, uusasiakashankintaa, neuvotteluita, asiakas- ja alihankintasuhteiden ylläpitämisestä sekä tarjouskilpailuja. Usean vuoden ajan työskentelin tarjouskilpailujen ja varsinkin julkisten tarjouskilpailujen parissa ja havaitsin, että kyseisille asiantuntijapalveluille on tarvetta.

Olen ollut myös aina kiinnostunut tarinoista, joissa tavalliset ihmiset kohtaavat epätavallisia asioita, jolloin näistä tavallisista ihmisistä tulee ”epätavallisia ihmisiä”. Tällaiset elämäntapahtumat tai -tarinat voivat rohkaista muita ihmisiä tavoittelemaan unelmiaan sekä ihan vain nauttimaan arkielämästään. Monet elämäntarinat ovat rohkaisseet minua valtavasti. Elämäni aikana olen kohdannut monia mielenkiintoisia ihmisiä sekä olen myös itse, tähän ikään mennessä, kokenut monenlaisia hetkiä. Näin ollen ajattelin, että mitä jos yhdistän kovan konsultoinnin tarjouskilpailuista sekä kerron rohkaisevia tarinoita, myös omasta elämästäni – saatan ehkä tehdä jotain ainutlaatuista ja samalla myös ansaita elantoni. Saatan jopa onnistua rohkaisemaan sekä motivoimaan tarjouskilpailun eri osapuolia entistä parempaan yhteistyöhön.

19.9.2018 perustin virallisesti Novice Oy:n ja samaisen syksyn aikana tapasin todella paljon eri alojen asiantuntijoita. Oli todella tärkeää saada mahdollisimman paljon tietoa sekä neuvoja yrityksen perustamiseen sekä myös toiminnan pyörittämiseen – yrittäjiltä, konsulteilta, juristeilta, kirjanpitäjiltä sekä myös valtion virastojen asiantuntijoilta, Suomesta ja ulkomailta. Kaikenkaikkiaan lähetin tuhansia sähköposteja ja LinkedIn-viestejä (puheluiden määrää en enää muista). Tämä polku oli hyvä ja tärkeä, koska sain tarvittavat vinkit liiketoimintasuunnitelmani hiomiseen ja näiden turvin lähdin tapaamaan mahdollisia yhteistyökumppaneita, rahoittajia, pankkien ja tilitoimistojen edustajia, mainos- ja juristitoimistojen asiantuntijoita sekä mahdollisia asiakkaita.

Päätin, että kun aloitan varsinaisen työn ja myynnin, yrityksen perustoimintojen tulee olla hoidettu kuntoon – kirjanpito, taloudenhallinta, asiakkuudenhallinta sekä markkinointi. Neuvotteluiden ja keskusteluiden jälkeen päädyin seuraavien palvelutarjoajien tarjoamiin palveluihin ja olen ollut todella tyytyväinen saamaani palveluun sekä tukeen ja neuvoihin.

Perustamistukea hain ja sain Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry:ltä. Tilitoimisto- ja kirjanpitopalvelut hankin Pohjanmaan Ekonomitoimisto Oy:ltä. Pankkipalvelut hankin Oma Säästöpankki Oyj:ltä. Mainos- ja bränditoimistopalvelut hankin BSTR Luova Konttori Oy:ltä. Asianajotoimistopalvelut hankin BLF Asianajotoimisto Oy:ltä. Digitaalisen taloudenhallinnan hankin Holvilta. Asiakkuudenhallintajärjestelmäpalvelut hankin Taimerilta. Vakuutukset hankin IF:ltä. Eläkevakuutuksen hankin työeläkeyhtiö Varmasta. Ja yrityksen sähköposti- ja pilvipalvelutoiminnot hankin Googlelta (G-Suite).

  

 

Ensimmäinen ja varmasti myös yksi tärkeimmistä keskusteluista Novice Oy:stä oli BSTR Luova Konttori Oy:n Tero Luoman kanssa käymäni keskustelu. Teron näkemykset sekä ennenkaikkea usko minuun ja Novice Oy:hyn vahvistivat omaa uskoani. Yksi rohkaisevimmista keskusteluista oli myös Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry:n Sinikka Koivumäen kanssa käymäni keskustelu Novice Oy:stä. Ed.mainittujen keskusteluiden jälkeen totesin, että jos alan ammattilaiset uskovat minuun, niin haluan lähteä 100-lasissa eteenpäin. Hain ja sain Liiveri ry:ltä Leader-rahoitusta, jolla toteutin Novice Oy:n brändin, kotisivut, logon, käyntikortit ja käytännössä koko Novice Oy:n ilmeen. Laadin myös juristitoimiston asiantuntijan avulla Novice Oy:lle parhaiten soveltuvat sopimusehdot. Matkan varrelle on mahtunut myös monia muita tukijoita, konsultteja sekä yritysmaailman asiantuntijoita. Vanhempani, appivanhempani, lähipiirini sekä ystäväni ovat olleet todella merkittävässä roolissa, tukien minua matkan aikana. Yksi suurimmista tukijoistani on ollut vaimoni, jonka poikkeuksellinen näkemys ja rohkeus on auttanut niin omassa arjessani ja myös Novicen arjessa.

Tein tarkat suunnitelmat ja selvitin paljon asioita. Lopulliset askeleet kohti yrittäjyyttä otin kumminkin täysin fiiliksen ja intuition perusteella ja se on kannattanut. Olen saanut Novice Oy:n toiminnan sujuvaksi sekä aloitettua pidempiaikaisia yhteistyösopimuksia asiakkaideni kanssa.

Pysy kuulolla!

-Antti

Julkiset hankinnat puhuttavat paljon ja törmään aiheeseen lähes päivittäin eri yhteyksissä. Aihe on myös ajankohtainen Etelä-Pohjanmaalla, Järviseudun kunnissa.

Julkisia tavara- ja palveluhankintoja tehdään Suomessa vuosittain noin 35 miljardin euron edestä. Hankintalain mukaan hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että myös pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät osallistumaan tarjouskilpailuihin, esimerkiksi jakamalla hankinnat osiin (Huom! Hankintojen jakaminen osiin on eri asia kuin hankintojen pilkkominen – kirjoitan tästä aiheesta lisää tulevissa blogikirjoituksissani hieman myöhemmin). Yritysten kanssa keskusteltaessa nousee esille, että julkiset hankinnat ja tarjouskilpailuasiat koetaan usein vieraaksi ja hankalaksi. Alueiden elinvoimaisuuden kannalta on tärkeä saada myös omat yrityksemme osallistumaan julkisiin tarjouskilpailuihin, ympäri Suomea tai vaikka ympäri Eurooppaa. Toistuvat kysymykset ovat hyvin usein, että voivatko kunnat vaikuttaa siihen, että mahdollisimman paljon ostettaisiin oman alueen yritysten palveluita ja tuotteita sekä priorisoidaanko vain suuria kokonaisuuksia vai voisiko hankinnan jakaa pienempiin osiin? Kilpailutuksen perusteista ja hankintojen perusperiaatteista tarvitaan selkeästi lisää tietoa ja koulutusta sekä enemmän avointa keskustelua, verkostoitumista ja yhteistyön syventämistä.

Tapasin viimevuoden syksyllä Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n projektipäällikön, Viivi Korkiatuvan, joka vetää Elinvoimaa kuntiin -hanketta. Olimme molemmat havainneet, että yritykset toivoivat, että kunnat tiedottaisivat tulevista hankinnoista hyvissä ajoin, säännöllisesti ja kilpailutus olisi mahdollisimman avointa. Tähän toiveeseen halusimme vastata yhdessä, järjestämällä kokeiluna markkinavuoropuhelutilaisuuksia Järviseudun alueella. Markkinavuoropuhelut ovat keskustelutilaisuuksia meneillään olevien hankintojen toteuttamisesta, tulevista hankinnoista ja mahdollisista tulevista hankintatarpeista. Tilaisuuksien tarkoituksena oli jakaa tietoa sekä edistää ja tukea vuoropuhelua yrittäjien ja kunnan välille. Tämä kokeilu koettiin hyväksi uudeksi avaukseksi kuntien ja yrityskentän välille. Kokeilun tavoitteena oli tehdä markkinavuoropuhelusta käytäntö ja kaikissa kokeilussa mukana olleissa kunnissa todettiin, että markkinavuoropuheluita tullaan pitämään myös jatkossa.

Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy & Viivi Korkiatupa toteuttivat tilaisuudet ja vastasivat järjestelyistä sekä viestinnästä. Novice Oy ja allekirjoittanut ohjeistivat ja sparrasivat tilaisuuksiin kokeilussa mukana olleet kuntajohtajat/viranhaltijat sekä kuntien yrittäjäyhdistysten puheenjohtajat. Koin saavani todella hyvän tuen Viiviltä ja koko Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n henkilökunnalta, alueiden yrittäjäyhdityksiltä sekä kuntien ja kaupunkien viranhaltijoilta. Vastaanotto oli kaikenkaikkiaan positiivista ja osallistujat viestittivät markkinavuoropuhelutilaisuuksien olevan hyödyllisiä ja tarpeellisiä ja tästä toimenpiteestä koettiin oikeasti olevan hyötyä kuntien ja yritysten välisessä vuoropuhelun lisäämisessä. Yhteistyö Viivin kanssa oli erittäin sujuvaa ja hyväntuulista. Timanttista asiakaspalvelua – suosittelen!

-Antti